Tarina projektin takana
"Luonto, ihminen, kehollisuus ja mielen tasapaino — peilausta rajallisuuttamme vasten."
Minua on aina kiehtonut syvä yhteys elollisen luonnon ja inhimillisen kokemuksen välillä. Elämme täällä vain rajallisen ajan. Me muutumme jatkuvasti: kasvamme, viisastumme ja vanhenemme. Tämä aikamme on kuin ohikiitävä hetki suuressa kalenterissa. Edessämme on joka päivä valinta: voimme joko murehtia elämän rajallisuutta tai pysähtyä aidosti nauttimaan jokaisesta hetkestä.
Vanhentuessamme keräämme arvokkaita kokemuksia ja kohtaamme ihmisiä sekä puhdasta luontoa — asioita, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme eläviksi. Ihmistä ei ole tarkoitettu elämään yksin, vaan muiden seurassa, osana yhteisöä. Meissä kaikissa asuu alkukantaisuus ja vahva kaipuu sinne, mistä olemme kerran lähtöisin: luonnon syleilyyn. Me kuulumme luontoon, ja sen koskematon kauneus koskettaa meitä jokaista syvältä.
Teemu Myller
Projektin luoja & valokuvaaja
Keho on taidetta, ei stressin lähde
Ihmiskehon voi nähdä ja kokea monella eri tapaa. Nykyihminen kamppailee usein samojen keinotekoisten kauneusihanteiden kanssa kuin menneetkin sukupolvet. Monelle omasta kehosta ja sen muuttumisesta on muodostunut jatkuva stressin aihe, joka määrittelee itsetunnon tason tai sen puutteen.
Haluan tämän projektin kautta osittain haudata nämä vääristyneet ajatukset. Oikeassa valossa ja oikeassa ympäristössä nähtynä jokainen keho on puhdasta taidetta.
"Aivan kuten Pohjolan luonto on uniikki ja eksoottinen kokemus suurimmalle osalle maailman asukkaista, sitä sen pitäisi olla myös meille suomalaisille itsellemme."
Yhteys aitoon inhimillisyyteen
Meidän tulisi voida jakaa alkukantainen inhimillisyytemme, aistimme ja halumme olla täysin omia itsejämme — vapaina ja sellaisina kuin olemme — myös muiden nähtäville. Valokuvat ovat minulle vain yksi ilmaisun väline, mutta toivon, että niiden kautta välittyy selaajalle jokin paljon syvempi ja merkityksellisempi tunne.
Me emme loppujen lopuksi tarvitse elämäämme niin paljon kirkkaana hohkaavia ruutuja tai apulaitteita. Tarvitsemme enemmän aitoa yhteyttä luontoon. Luonto kykenee hämmästyttämään meidät kerta toisensa jälkeen, kunhan vain suostumme avaamaan sille mielemme ja antamaan sille ansaitsemansa huomion. Luonto vastaa huomioomme ja pitää meistä huolta, kun pysähdymme aistimaan sitä kaikilla tavoilla.